1. Tuore kangasmetsä, Pohjois-Karjala

Sijainti: Valtimo, Pohjois-Karjala

Lähtötilanne

Metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä. Käsittelytapana oli vuoteen 2020 asti perinteinen jaksollinen metsänkäsittely. Vuonna 2020 siirryttiin jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon. Metsänomistajan tavoitteena oli siirtyä eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen niillä kuvioilla, missä se on mahdollista, järkevää ja kannattavaa.

Hakkuut tehtiin kahdella kuviolla, joiden koko yhteensä 4,5 ha:

Kuvio 1 (3,2 hehtaaria): kuusivaltainen n. 65-vuotias sekametsä, jossa valtapuina kuusi ja mänty. Seassa on jonkin verran koivua ja yksittäisiä haapoja. Luontaisesti taimettunut alikasvos on lähinnä kuusta. Syksyllä 2020 toteutettiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoitteleva jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu, jossa poistettiin noin 2/3 ensimmäisen kerroksen järeimmistä kuusista ja männyistä.

Kuvio 2 (1,3 hehtaaria) : Nuori n. 25-vuotias ylitiheä istutusmännikkö. Syksyllä 2020 toteutettiin harvennushakkuu, jonka tavoitteena oli siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Tavoitteena oli jäljelle jäävän puuston järeytyminen ja luontaisen taimettumisen lisääminen.

Hakkuu

Hakkuun suoritti puun ostaja. Hakkuu tehtiin kesällä ja ajourat pohjustettiin paksulla kerroksella hakkuutähteitä, varsinkin kosteammissa paikoissa. Korjuuvaurioita ei näkynyt hakkuun jälkeen.

Hakkuun jälkeen

• läpimitta: mänty 19 cm, kuusi 22,5 cm
• keskipituus: mänty 21,5 m, kuusi 23 m
• alikasvos: mänty 140 kpl/ha, kuusi 175 kpl/ha
• Pohjapinta-ala (ppa) / runkoluku: 20 m2/ha: mänty 10 m2/ha, kuusi 8 m2/ha, koivu 2 m2/ha
• kuutioita / ha: 190 cm3/ha

‍

Tyytyväisyys lopputulokseen

Metsänomistaja on tyytyväinen lopputulokseen ja hakkuun suorittajan ammattitaitoon. Kohteella tavoiteltu peitteisyys ja eri-ikäisrakenteisuus toteutuivat hyvin. Puustoa ei harvennettu liian harvaksi: valtapuustosta poistettiin noin 2/3, eli myös järeää puustoa jätettiin kohteelle. Etenkin kuviolta 1 poistettiin etupäässä tukkia, joten taloudellinen tuotto oli hyvä. Kuvion 2 taloudellinen tuotto oli vähäisempi ja kuituvaltaisempi. Siinä tavoite oli harventaa ylitiheä tasaikäisrakenteinen metsä, jotta puusto järeytyisi ja eri-ikäistyisi.

Ajouralla kosteat kohdat pohjustettiin kuiturungoilla. Kuivemmilla kohdilla ajouran kohdalla maan pinta rikoutui, mikä voi nopeuttaa taimettumista. Kohde on taimettunut luontaisesti jo ennen poimintahakkuuta. Jäädään seuraamaan, miten taimettuminen nopeutuu näinkin tiheäksi jätetyn harvennuksen jälkeen, vai olisiko pitänyt harventaa enemmän.

‍

‍