Sanastoa

A

Alaharvennus
‍Metsästä poistetaan nuori, kasvava puusto ja jätetään suuremmat puut

‍Alikasvos
‍Varttuneen metsän suojassa kasvanut, selvästi nuorempi puusto

Apteeraus
‍Puutavaran hakkuussa tapahtuva puun rungon katkaisukohtien määrittely.

Arvokasvu
‍Puuston arvon vuosittainen lisäys. Eniten puuston arvoa kasvattaa kuitukokoisen puun järeytyminen tukkikokoon.

Auraus
‍Aukkohakkuilla käytettävä maanmuokkausmenetelmä, jossa tehdään noin 30-50cm syvyisiä vakoja

Avohakkuu
‍Vallitsevan metsänhoitotavan päätehakkuu, jossa poistetaan kaikki puusto joitakin säästöpuita lukuunottamatta. Uuden puuston saaminen edellyttää joko kylvöä tai istutusta.

‍

B

Biodiversiteetti
‍Luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa lajien välistä, lajien sisäistä ja lajien perimän monimuotoisuutta sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vahtelua.

Bioottinen metsätuho
‍Elollisten tekijöiden kuten eläinten tai sienten puustolle aiheuttama vaurio, joka heikentää merkittävästi alueen puuston kasvua tai laatua.

Boniteetti
‍Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaava termi.

‍

E

Ekologinen kestävyys
‍Luonnon kestävyyttä ja jatkuvuutta kuvaava termi, joka kertoo luonnon lajiston ja elinvoiman säilymisestä.

Ekosysteemi
Yhtenäinen elollisen luonnon muodostama toimintakokonaisuus tietyllä alueella.

Elpymiskyky
Hitaasti kasvaneen ja huonosti kehittyneen puuston kyky lisätä kasvuaan olosuhteiden parannuttua.

Energiapuu
Lämmön ja sähkön tuottamiseen käytettävä puutavara, esimerkiksi hake, halko tai rankapuu, jota käytetään lämpölaitoksissa tai yksittäisissä kiinteistöissä.

Ennallistaminen
Tietyn alueen palauttaminen ihmisen toteuttamien toimenpiteiden jälkeen mahdollisimman lähelle tilaa, mikä sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta. Esimerkiksi soiden ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous palautuu vastaamaan luonnontilaista suota.

Ensiharvennus
Metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu, jonka tavoitteena on antaa kasvutilaa hakkuussa jätettävälle puustolle.

Erikoispuu
Esimerkiksi huonekalu- ja koristepuusepän työssä tai koriste-esineissä käytettävä puuraaka-aine, jonka mitta- ja laatuvaatimuksen voivat olla hyvin vaihtelevat.

Erämaa-alue
Vähintään 15 000 hehtaarin suuruinen alue, joka on tarkoitettu luontaiselinkeinojen turvaamiseen siten, että alueen erämaaluonteisuus säilyy. Alueet ovat Metsähallituksen hallinnassa, ja niiden hoidossa ja käytössä noudatetaan ympäristöministeriön vahvistamaa suunnitelmaa.

‍

H

Hajakylvö
Uuden taimikon syntymiseen tähtäävä metsänviljelytoimenpide, jossa siemenet levitetään tasaisesti uudistettavalle alueelle.

Hakkuu
Metsässä tapahtuva puutavaran korjuu, johon sisältyy puun kaato, karsinta, katkonta eri puutavaralajeiksi ja kasaus puutavaran metsäkuljetusta varten.

Hakkuukertymä
Hakkuussa metsästä poistettava myyntikelpoisen puutavaran määrä.

Hakkuukierto
Samassa metsikössä toistuvien hakkuiden välinen aika.

Hakkuukone
Puutavaran korjuussa käytettävä metsäkone, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet kaadosta kasaukseen. Hakkuukoneesta käytetään myös nimitystä harvesteri tai moto.

Hakkuukonemittaus
Hakkuukoneessa oleva mittalaite, joka mittaa hakattavan puuston määrän puutavarapölkkyjen läpimitan ja pituuden perusteella välittömästi hakkuutyön yhteydessä.

Hakkuukypsyys
Puuston iän tai kehitysvaiheen mukainen ajankohta, jolloin on perusteltua korjata puusto.

Hankintakauppa
Puukauppa, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan puun ostajalle tietynlaista puutavaraa sopimuksen mukaisen määrän. Metsänomistaja vastaa puutavaran hakkuusta ja metsäkuljetuksesta välivarastolle.

Hankintahinta
Metsänomistajalle maksettava kauppahinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan.

Happamoituminen
Maaperän pH-arvon pieneneminen, joka tarkoittaa maan hapanneutralisointikyvyn vähenemistä. Se voi johtua esimerkiksi rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttamasta saastumista.

Harsinta
Metsänhakkuu, jossa poistettavien puiden valinta tehdään läpimitan perusteella siten, että suurimmat poistetaan. Tämä ei ole sama asia kuin yläharvennushakkuu.

Harvennushakkuu
Metsänhakkuu, jossa poistetaan osa puustosta.

Harvesteri
Puutavaran valmistuksessa käytettävä metsäkone, hakkuukone, joka tekee useita työvaiheita. Käytetään myös nimeä moto.

Heinäntorjunta eli heinäys
‍Aukkohakkuille istutettavien puiden taimien kasvua haittaavan heinä- ja ruohokasvuston poistaminen taimien ympäriltä.

Humus
‍Kasvijätteistä muodostunut, osittain maatunut metsämaan pintakerros.

‍

I

Ikimetsä
Vanhaa, luonnontilaista metsää

Istutus
Aukkohakkuun tai puuttoman alueen metsittämistoimenpide, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä kourukuokalla tai pottiputkella tai koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella.

‍

J

Jatkuva kasvatus
Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä metsä uudistuu itsestään ja puustoa korjataan poistamalla parhaiten tuottavat puuyksilöt ja turvaamalla tehokkaassa kasvussa olevien nuorempien puiden arvokasvu.

Jokamiehenoikeus
Jokaisella kansalaisella on oikeus kulkea luonnossa jalan tai hiihtäen, jollei mikään erityismääräys (esimerkiksi luonnonpuistot, lintujen pesimäaikana rauhoitetut alueet) sitä erikseen rajoita. Toisen omistamalta metsämaalta voi myös poimia luonnonvaraisia sieniä ja marjoja.

Joutomaa
Metsätalousmaan luokituksessa joutomaaksi katsotaan alue, joka on erittäin huonokasvuista ja usein lähes puutonta.

Jurominen
Istutettujen taimien hidasta alkukasvua, jota esiintyy lähinnä kuusen taimikossa.

Juurikääpä
Lahottajasieni, joka aiheuttaa kuusikoissa tyvilahoa ja männiköissä tyven tervastumista. Juurikääpä voi esiintyä myös nuoressa taimikossa periytyneenä edelliseltä puusukupolvelta.

Jälkihoito
Aukkohakkuilla tehtävät uudistumista varmistavat toimenpiteet, kuten heinäntorjunta tai täydennysistutus.

Jälkimittaus
Puuston hakkuun jälkeen tehtävä puutavaran määrän mittaaminen tienvarressa tai puiden toimituspisteessä tehtaalla.

Järeys
Puun tai puuston kokoa ilmaiseva käsite, joka ilmoitetaan useimmiten läpimittana.

Jättöpuut
Aukkohakkuissa uudistamisalueelle jätettävä puusto, josta käytetään yleensä nimitystä säästöpuut.

Jäävä puusto
Metsään harvennushakkuun tai luontaisen uudistamisen hakkuun jälkeen pystyyn jäävä puusto.

‍

K

Kaistalehakkuu
Metsän uudistamiseen tähtäävä hakkuu, jossa noin 20–40 metriä leveä kaistale hakataan aukeaksi ja uusi taimikko syntyy alueelle reunametsän siemenistä.

Kaivukatko
Metsäojaan jätetty noin 10–30 metriä pitkä kaivamaton osa, joka estää lietteen kulkeutumista vesistöihin.

Kaksijaksoinen metsä
Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusen taimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto.

Kansallispuisto
Valtion maalle perustettu kansallinen luonnonsuojelualue, jolla on merkitystä luonnonnähtävyytenä, luontotuntemuksen lisäämisen tai yleisen luontoharrastuksen kannalta.

Kantohinta
Metsänomistajalle maksettava puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös kantoraha ja pystyhinta nimitystä.

Kantokäsittely
Maannouseman eli juurikäävän leviämistä hillitsevä toimenpide, jossa havupuiden kantojen pinnalle sivellään maannouseman itiöiden leviämistä estävää torjunta-ainetta.

Karike
Neulasista, lehdistä ja muista maan pinnalle kertyneistä kasvijätteistä muodostuva kerros.

Karsinta
Puutavaran korjuun työvaihe, jossa oksat irrotetaan puun rungosta.

Kasaus
Puutavaran korjuuvaihe, jossa puutavarapölkyt sijoitellaan kasoihin metsäkuljetusta varten

Kasvatus
Metsikön puiden arvoa lisäävät metsänhoitotoimenpiteet.

Kasvatushakkuu
Metsän hakkuuta, jonka jälkeen metsään jää kehityskelpoinen, kasvatettava puusto.

Kasvatuslannoitus
Puuston tarvitsemien ravinteiden keinotekoisen lisäämisen tarkoituksena on parantaa puuston kasvua.

Kasvu
Yleensä prosentteina ilmaistava yksittäisen puun tai metsän puumäärän lisääntyminen tietyllä aikajaksolla, esimerkiksi vuodessa. Se voidaan ilmoittaa myös kuutiometreinä hehtaarilla.

Kasvukausi
Vuotuinen ajanjakso, jolloin puut ja muut kasvit kasvavat kyseisen vuoden kasvun. Kasvukausi sijoittuu vuoden lämpimimpään ja valoisimpaan aikaan toukokuusta elokuuhun.

Kasvupaikkatyyppi
Kasvupaikkaluokituksessa kangasmetsät on jaettu kuuteen luokkaan, jotka kuvaavat kangasmetsien viljavuutta. Ravinteikkain kasvupaikka on lehto ja karuin kuiva kangas.

Katkonta
Puutavaran korjuun vaihe, jossa puun runko katkaistaan puutavarapölkyiksi haluttujen mittojen mukaisesti.

Kaukokartoitus
Metsien inventoinneissa ja tietojenkeruussa hyödynnetään satelliittikuvia, laserkeilausta ja ilmakuvia.

Kehitysluokka
Metsät ryhmitellään aukeisiin aloihin, taimikoihin, kasvatusmetsiin sekä uudistettaviin ja luontaisesti uudistumassa oleviin metsiin.

Keidassuo
Suoalue, jonka keskiosa on reuna-alueita ylempänä ja yleensä karua avosuota.

Kelo
Pystyyn kuivunut harmaarunkoinen havupuu, yleensä mänty.

Kemiallinen vesakontorjunta
Aukkohakkuille kasvatettavaa taimikkoa haittaavan lehtipuuvesakon hävittäminen kemiallisesti.

Keskiläpimitta
Metsikön elävien puiden keskiläpimitta, jota käytetään esimerkiksi metsän uudistamisajankohtaa arvioitaessa.

Keskipituus
Metsikön puuston keskimääräinen pituus.

Keskitilavuus
Tietyn metsäalueen puuston kokonaismäärä kuutiometreinä hehtaaria kohden.

Kestävä metsätalous
Metsien monimuotoisuuden, tuottavuuden ja uudistumiskyvyn sekä sosiaalisten toimintojen ja viihtyisän elinympäristön tarpeet huomioiva metsätalous.

Kestävän metsätalouden rahoitustuki
Ns. kemera-tuki on yksityismetsänomistajille tarkoitettu rahoitus, jolla tuetaan metsänhoito- ja perusparannustoimenpiteitä.

Kiertoaika
Kiertoajalla tarkoitetaan puuston kehittymiseen taimesta tukkipuuksi kuluvaa aikaa vuosina. Päätehakkuullisessa metsänhoidossa se on metsän uudistushakkuusta seuraavaan uudistushakkuuseen kuluva aika.

Kiintokuutiometri
Puutavaran määrän kuorineen kertova tilavuusmitta. Kiintokuutiometriin ei sisälly pinossa pölkkyjen väliin jääviä ilmarakoja, vaan ilmoitettu määrä on pelkästään kiinteää puuta.

Kitumaa
Metsätalousmaan viljavuusluokituksissa käytettävä nimitys huonokasvuisesta metsämaasta.

Kivennäismaa
Kivennäisistä maalajeista muodostunut metsänkasvualusta, jonka pinnalla on normaalisti erilaisista kasvijätteistä muodostunut metsämaan pintakerros, humus.

Kokonaispoistuma
Tietyllä aikajaksolla metsistä poistuva puumäärä sisältää sekä hakatun puumäärän että luontaisesti poistuvan puumäärän.

Konekorjuuketju
Puutavaran hakkuussa ja metsäkuljetuksessa tarvittava hakkuu- ja kuljetuskalusto, jolla hoidetaan kaikki koneellisen puunkorjuun vaiheet.

Konkelo
Toisia puita vasten nojalleen jäänyt puun runko.

Korjuu
Metsätaloudessa puun korjuulla tarkoitetaan puutavaran valmistuksen ja välivarastolle päätyvän metsäkuljetuksen muodostamaa kokonaisuutta.

Korpi
Korpi on puustoinen suoalue ja yksi soiden luokituksen kolmesta pääluokasta. Muut pääluokat ovat neva ja avosuot.

Kotitarvepuu
Puutavara, joka on hakattu metsänomistajan omiin tarpeisiin, esimerkiksi poltto- tai rakennuspuuksi.

Kuitupuu
Pieniläpimittaisena korjattava puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa mm. selluloosan raaka-aineena.

Kulotus
Humuskerroksen ja hakkuutähteiden polttaminen metsänuudistamisen olosuhteiden parantamiseksi aukkohakkuilla.

Kunnostusojitus
Aikaisemmin ojitetun alueen ojien perkaaminen ja uusien ojien lisääminen.

Kuntta
Kasvijätteiden muodostama huopamainen kerros kivennäismaan pinnalla.

Kuormatraktori
Puutavaran metsäkuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava traktori. Käytetään myös nimitystä metsätraktori.

Kuvio
Metsässä kuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsäalaa.

Kuvioluettelo
Luettelo metsätilan kuvioista.

Kylvö
Avohakkuiden toimenpide, jossa uusi taimikko perustetaan levittämällä metsänuudistamisalueelle puun siemeniä joko koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä tai käsin miestyönä.

Kääntömätästys
‍Aukkohakkuilla käytetty maanmuokkaus, jossa kivennäismaa käännetään kaivinkoneella esiin mättääksi.

‍

L

Laatuharvennus
Kasvatettavan metsän harvennusta, jossa poistetaan teknisesti heikkolaatuista puustoa.

Laho
Elävän puun tai puutavaran puuaineksessa oleva sienten aiheuttama vaurio, joka huonontaa puun käyttöä raaka-aineena mutta on tarpeellinen metsän monimuotoisuuden kannalta.

Laikkumätästys
Aukkohakkuille kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa pintamaasta käännetään esiin pitkänomainen, noin 10 – 20 cm paksu mätäs.

Laikutus
Aukkohakkuille tehtävä maanpinnan käsittely, jossa humuskerrosta rikotaan auttamaan istutuksen ja kylvön onnistumista.

Lannoitus
Ravinteiden lisäys metsämaan ravinnetasapainon korjaamiseksi tai puuston kasvun lisäämiseksi.

Laserkeilaus metsävaratiedonkeruussa
Metsävaratiedon keräämistä laserkeilaimella lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta. Tuloksena syntyy kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta.

Laskeutusallas
Vesiensuojelua varten tehty allas, jolla kerätään kiintoaines ojitusalueilta kertyvistä valumavesistä.

Latvus
Puun rungon ylin osa, jossa on elävät neulaset tai lehdet.

Latvuskerros
Metsässä puut kasvavat keskinäisen kilpailun vuoksi eri pituisiksi ja muodostavat sen mukaan eri korkeuksille asettuvia latvusryhmiä, joita sanotaan latvuskerroksiksi.

Lehto
Ravinteikkaalla ja usein kalkkipitoisella maaperällä sijaitseva vehreä ja lajistoltaan runsas, usein lehtipuuvaltainen metsä.

Leimaus
Kasvatushakkuussa tehtävä poistettavien puiden valinta, jonka tekee usein metsuri tai hakkuukoneenkuljettaja.

Leimikko
Metsään rajattu alue puun myyntiä ja hakkuuta varten.

Lenkous
Puun rungon tasaista käyryys, joka vaikuttaa esimerkiksi sahatukin laatuun ja jalostusarvoon.

Lepokuvio
Metsikkökuvio, jolle ei ehdoteta hakkuuta eikä muutakaan käsittelyä talouskaudella, käytännössä metsäsuunnitelman voimassaoloaikana.

Letto
Luontaisesti puuton mutta yleensä runsasraviteinen avosuo.

Lietekuoppa
Metsäojaan tehty syvennys, kuoppa, joka kerää kiintoainesta ojassa virtaavasta vedestä.

Lumituho
Puiden latvuksiin kertyneen lumen painosta tapahtuva oksien ja runkojen vaurioituminen.

Luonnonmetsikkö
Luonnontilaisena säilynyt metsä, jota ei ole harvennettu tai muutoin käsitelty ihmisen toimesta.

Luonnon monimuotoisuus
Kaikkien luonnon lajien välinen ja sisäinen vaihtelu, perimän monimuotoisuus, lajien ja erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelu.

Luonnonpuisto
Lain nojalla valtion maalle perustettu luonnonsuojelualue, jolla turvataan luonnonmukaista kehitystä ja jonka alueella kansalaisten vapaata liikkumista on rajoitettu.

Luontainen uudistaminen
Metsän uudistamisen menetelmä, jossa uusi taimikko syntyy alueella olevien siemenpuiden tai uudistettavan alueen reunametsän siementämänä. Aukkohakkuilla luontaista uudistamista joudutaan usein edistämään kasvatettavia taimia häiritsevän vesakon raivauksella ja maanmuokkauksella.

Lusto
Puun vuosirengas, joka muodostuu puun vuotuisessa paksuuskasvussa.

Lyly
Kallistuneessa havupuussa mutkan alapuolelle muodostunutta lujuutta lisäävää reaktiopuuta, joka on kovaa ja normaalipuuta tummempaa.

Lämpösumma
‍Lämpösumma kuvaa vuotuisen kasvukauden pituutta kullakin alueella.

‍

M

Maanmuokkaus
Maanmuokkauksella tarkoitetaan aukkohakkuiden kivennäismaan pinnalla olevan humuksen rikkomista.

Maannousema
Pystypuiden runkoja lahottava juurikääpäsieni, joka voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle.

Maastoinventointi
Maastoinventointi on maastossa tehtävä metsävaratiedon mittaamista ja keruuta.

Maisemanhoito
Aktiivista maiseman arvojen suojelua.

Massateollisuus
Kuitupuuta raaka-aineenaan käyttävä metsäteollisuus, jonka tuote on kuitumassa, yleisimmin sellu.

Metsien sertifiointi
Vapaaehtoinen sopimus, jossa riippumaton osapuoli tarkastaa että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan sekä etukäteen sovittujen sertifiointikriteerien mukaan.

Metsittäminen
Puuttoman alueen, esimerkiksi vanhan pellon tai esimerkiksi hiekkakuopan muuttaminen metsäksi istuttamalla.

METSO-ohjelma
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsien monimuotoisuutta keinoin, joissa monimuotoisuuden turvaaminen perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen, kuten luonnonarvokauppaan ja luonnonhoitoalueisiin.

Metsäautotie
Metsätalouden tarpeisiin maanomistajan aloitteesta rakennettu yksityistie.

Metsähallitus
Valtion liikelaitos, joka huolehtii hallinnassaan olevista valtion metsistä ja muusta maaomaisuudesta.

Metsälaki
Metsien hoitoa ja käyttöä ohjaava laki, jota sovelletaan metsätalousmailla omistajaryhmästä riippumatta

Metsälö
Metsälö on yhden metsänomistajan metsistä muodostuva kokonaisuus.

Metsänhoitosuositukset
Olemassa olevaan metsäntutkimukseen ja kokemukseen perustuvat toimenpidesuositukset metsien käsittelyä varten.

Metsänhoitoyhdistys
Yhdistys, joka konsultoi ja tarjoaa metsätalouden palveluja metsänomistajien käyttöön.

Metsänjalostus
Metsänviljelymateriaalin perinnöllisten ominaisuuksien muuntaminen.

Metsänkäyttöilmoitus
Metsänhakkuusta ja uudistustoimista Metsäkeskukselle tehtävä lakisääteinen ilmoitus.

Metsänlannoitus
Ravinteiden lisäys metsämaan ravinnetasapainon korjaamiseksi tai puuston kasvun lisäämiseksi.

Metsänviljely
Uuden metsän perustaminen siemenistä kylvämällä tai taimia istuttamalla.

Metsäojitus
Soiden tai kosteiden kivennäismaiden kuivattamaista puuston kasvun lisäämiseksi. Ojitus saattaa johtaa merkittäviin ravinnehuuhtoutumiin ja maaperän hiilen karkaamiseen ilmakehään.

Metsäsuunnitelma
Tilan metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 10-vuotiseksi talouskaudeksi.

Metsätuho
Metsätuholla tarkoitetaan esimerkiksi hyönteisten, sienitautien, eläinten, metsäpalon tai tuulen puustolle aiheuttamia merkittäviä vaurioita.

Metsätyypit
Pintakasvillisuuteen perustuva metsämaiden ravinteisuutta ja samalla puuntuottokykyä kuvaava luokitus.

Metsävaratieto
Metsävaratiedolla tarkoitetaan paikkatietoja, jotka kuvaavat metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä. Kasvupaikka, puusto, lakisääteisesti suojeltavat luontokohteet sekä muut erityspiirteet ovat tällaista tietoa.

Monikäyttö
Metsäalueen käyttäminen marjastukseen, metsästykseen, virkistykseen ja luontomatkailuun puuntuottamisen ohella.

Mätästys
‍Aukkohakkuulle tehdään kaivinkoneella kohoumia taimien istutusta varten.

‍

N

Natura-alue
Natura 2000-ohjelma on Euroopan unionin tärkein keino pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Neulasanalyysi
Puiden ravinnetilanteen selvittämistä neulasista tutkimalla.

‍

O

Ojitus
Metsän kasvua haittaava vesi ohjataan pois kaivettavia ojia pitkin. Ojitus johtaa usein ravinnehuuhtoumiin ja maaperään sitoutuneen hiilen karkaamiseen ilmakehään.

Ojitusmätästys
‍Kaivinkoneella aukkohakkuille tehtävää maanmuokkausta, jossa alueelle tehdään matalia ojia ja niistä kertyvästä maasta laakeita mättäitä taimien istutusta varten.

P

Paksuuskasvu
Puiden paksuuskasvulla tarkoitetaan rungon läpimitan lisäystä tiettynä ajanjaksona.

Palle
Aukkohakkuilla auraamalla maata muokattaessa palle muodostuu kohtaan, jossa käännetty maa-aines on muokkaamattoman maan päällä.

Peittaus
Metsänviljelyssä ja taimitarhoilla käytettävän kylvösiemenen suojakäsittely.

Perkaus
Taimikonhoitoa, jossa poistetaan istutettua puustoa haittaavaa kasvustoa, yleensä vesasyntyistä lehtipuuta.

Pituuskasvu
Puun vuotuinen pituuden lisäys, joka esimerkiksi männyllä on helppo arvioida selvästi erottuvien oksakiehkuroiden väleinä.

Pohjapinta-ala
Metsässä puiden runkojen 1,3 m:n korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmoitetaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alan arvioimisessa käytetään relaskooppia.

Poistuma
Metsästä lähtevä puumäärä, johon sisältyy hakattu puutavara ja luontaisesti elävästä puustosta poistuva puumäärä.

Puutavaralaji
Metsästä hakattu puutavara ryhmitellään käyttötarkoituksen perusteella puutavaralajeiksi, esimerkiksi sahatukeiksi, kuitupuuksi ja pylväiksi.

Puutuoteteollisuus
Mekaanisesta metsäteollisuudesta, sahoista sekä vaneri- ja levytehtaista käytettävä yleisnimitys.

Pystykarsinta
Kuivien ja kasvussa taantuneiden oksien karsimista pystypuista. Tavoitteena on parantaa tasaikäismetsikön tuottoa lisäämällä päätehakkuussa saatavan oksattomien tyvitukkien määrää.

Päätehakkuu
Päätehakkuutapoja ovat esimerkiksi avohakkuu, siemen- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Hakkuun jälkeen metsä uudistetaan joko luontaisesti tai viljelemällä.

Pökkelö
Pystyyn kuollut, vähitellen lahoava puu. Pökkelöillä on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ne säilytetään aina hakkuiden ja muiden toimenpiteiden yhteydessä.

‍

R

Raakapuu
Puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineeksi menevästä puusta käytettävä yleisnimitys.

Raivaus
Päätehakkuuta haittaavan puuston poistamista uudistamisalalta tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistamista kasvatusmetsästä. Jatkuvan kasvatuksen metsissä toimenpidettä ei tehdä vaan alikasvos päinvastoin säästetään.

Relaskooppi
Metsänarvioinnissa käytettävä väline, jota käytetään puuston pohjapinta-alan määrittelemiseen.

Rinnankorkeus
Puun rungon kohta, joka on 1,3 metrin korkeudella maan pinnasta tai ylimmästä juuren niskasta.

Riukumetsä
Kookas taimikko, josta ei vielä kerry myyntikelpoista kuitupuuta.

Routa
Maahuokosissa olevan veden jäätymistä talvella. Jäätyminen voi aiheuttaa maan pinnan liikkumista eli routimista.

Runkoluku
Puuston tiheyden määrittelyssä käytettävä tunnus, joka ilmaisee puiden kappalemäärän yhtä hehtaaria kohden. Runkolukua käytetään esimerkiksi taimikon hoitotarpeen arvioinnissa.

Räme
Puustoista suota, joka kasvaa pääasiassa mäntyä ja usein myös hieskoivua.

S

Sahatukki
Puun rungosta tiettyjen mitta- ja laatuvaatimusten perusteella katkaistu pölkky, josta voidaan tuottaa sahatavaraa. Puun arvokkain osa.

Sekametsä
Metsää, jossa kasvaa vähintään kahta puulajia, joista molemmilla on merkittävä osuus metsän rakenteeseen.

Selluteollisuus
Kuitupuuta raaka-aineenaan käyttävä metsäteollisuus, jonka tuote on kuitumassa eli sellu.

Siemenpuumetsikkö
Alueelle on jätetty 50 – 150 siemenpuuta hehtaaria kohden, joiden tarkoituksena on siementää alueelle uusi taimikko. Alueelle on yleensä tehty myös raivaus ja maanmuokkaus.

Sosiaalinen kestävyys
Metsävarojen käytössä turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuus hyödyntää metsien tarjoamaa toimeentuloa sekä virkistys- ja kulttuuriarvoja.

Suojavyöhyke
Erityisen luontokohteen ympärille jätettävä alue, jolla ei suoriteta hakkuita, maanmuokkausta tai muita luontokohteen ominaisuudet vaarantavia toimenpiteitä.

Suojuspuumetsikkö
Suojuspuuston tarkoituksena on nimensä mukaisesti suojata alueella olevaa taimiainesta.

Sydänpuu
Puun rungon sisällä olevaa kuollutta ja pintapuuta kuivempaa puuainetta, joka esimerkiksi männyllä erottuu pintapuuta tummempana osana rungon poikkileikkauksessa.

Säästöpuut
‍Säästöpuut ovat luonnon monimuotoisuuden vuoksi hakkuissa yksittäin tai ryhmissä jätettäviä puita.  Myös jatkuvassa kasvatuksessa tulee huomioida säästöpuut. Korjaamatta jätetään myös myrskyn kaatamat säästöpuut.

‍

‍

T

Taimikko
Nuorta metsää, joka hoitotarpeen mukaan jaetaan pieniin taimikoihin ja varttuneisiin taimikoihin.

Taimikon hoito
Tasaikäiskasvatuksessa parhaat puuyksilöt saavat lisää kasvutilaa ja metsikkö kehittyy myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi.

Taimikon varhaishoito
Päätehakkuuhoidetun metsän taimikon varhaishoito tehdään kun taimet ovat vähän yli metrin mittaisia. Varhaishoito voi sisältää täydennysviljelyä, taimikon heinäystä, varhaisperkauksen ja -harvennuksen. Varhaishoito kuuluu aukkohakkuumetsänhoidon uudistamisvelvoitteeseen.

Talousmetsä
Metsää, jota hoidetaan ja käsitellään teollisuuden raaka-aineeksi soveltuvan puun tuottamiseksi.

Tavaralajimenetelmä
Puunkorjuumenetelmä, jossa puun runko katkotaan hakkuupaikalla tukeiksi ja kuitupuuksi.

Tyvitervastauti
Juurikääpäsienen aiheuttama tauti männyn juuristossa.

Täydennysraja
Jos taimikon todellinen tiheys alittaa täydennysrajan, taimikko täydennetään suositeltuun viljelytiheyteen istuttamalla.

‍

U

Uhanalainen
Eliölaji on uhanalainen, kun sen olemassaolomahdollisuudet ovat heikentyneet.

Uudistushakkuu
Metsä uudistetaan luontaisesti (siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu tai kaistalehakkuu) tai viljellään istuttamalla tai kylvämällä (avohakkuu).

Uudistamiskypsyys
Metsän tasaikäishoidon kehityksen vaihe, jolloin uuden metsän perustaminen on tuottavampi vaihtoehto kuin vanhan puuston edelleen kasvattaminen.

‍

V

Vajaatuottoinen metsikkö
Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi liian vähäisestä puuston määrästä, metsätuhon seurauksena heikentyneestä kasvusta tai kasvupaikalle sopimattomasta ja vähäarvoisesta puustosta.

Valtapituus
Metsikön sadan paksuimman puun keskipituus hehtaaria kohden.

Valuma-alue
Alue, jolle sateena tai pohjavesivaluntana tuleva vesi purkautuu saman lasku-uoman, esimerkiksi joen kautta.

Varte
Metsätaloudessa varttamista käytetään siemenviljelmillä, jossa perusrunkoihin vartetaan halutun laatuisen kantapuun oksa.

Varttunut kasvatusmetsikkö
Varttuneen kasvatusmetsän käsittelytapoja ovat harvennus- ja väljennyshakkuut.

Versosurma
Surmakkasienen aiheuttama, mäntyjä ja lehtikuusia vaivaava sienitauti.

Vesiensuojelu
Metsätaloudessa vesiensuojelulla tarkoitetaan, että eri toimenpiteitä toteutettaessa turvataan vesistöjen hyvälaatuisuuden ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Viljelyhakkuu
Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta.

Visakoivu
Rauduskoivun perinnöllinen muunnos, jonka runko on muhkurainen ja puuaines kuviollista.

‍

Y

Yhteismetsä
Usean maanomistajan hallinnoima metsäalue, jossa päätöksenteko ja tulojen jakaantuminen tapahtuu omistusosuuksien suhteessa.

Yhteisomistus
Metsätila on kiinteää omaisuutta, jota voi omistaa puolison kanssa, kuolinpesän osakkaana, yhtymämuotoisesti tai yhteismetsän osakkaana.

Yksityismetsät
Luonnollisten henkilöiden omistuksessa olevia metsiä sanotaan yksityismetsiksi.

Ylispuu
Edellisestä puusukupolvesta taimikon tai nuoren metsän päälle jääneet puut ovat ylispuita.

Ylispuuhakkuu
Kasvatushakkuu, jossa poistetaan ylispuut osittain tai kokonaan ja annetaan kasvutilaa alla olevalle taimikolle.

Ympäristövaikutusten arviointi
Arvioinnin tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa.

‍

Ä

Äestys
Maanmuokkausta, jossa koneellisesti rikotaan kivennäismaan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaa osittain näkyviin. Äestys lisää voimakkaasti ravinnehuuhtoumia ja vapauttaa maahan sitoutunutta hiiltä sekä ilmaan että vesistöön.