Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry julkaisi tiistaina 27.9 metsälaskurin. Ilmaisen laskurin avulla metsänomistaja voi tarkastella kiinteistökohtaisesti, miten erilaiset metsänkäsittelytavat vaikuttavat vesistöihin, hiilivarastoihin ja metsästä saataviin tuottoihin.
Monet metsänomistajat haluavat taloudellisten tuottojen lisäksi huomioida ympäristö- ja luontoarvot. Tutkimustieto metsätalouden vaikutuksista vesistöihin on kasvanut viime aikoina ja tiedetään, että etenkin turvemaiden ojitukset ja päätehakkuut lisäävät kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.
“Jos metsien käsittelyä ojitetuilla soilla ei muuteta, kasvavat vesistöpäästöt tulevaisuudessakin”, toteaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen, yksi metsälaskurin taustalaskelmia tehneistä tutkijoista. Tutkijoiden mukaan metsän peitteisenä pitävä jatkuva kasvatus on yksi keinoista, joilla vesistöpäästöjä voidaan hillitä. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa typpi- ja fosforikuormitus voi vähentyä jopa 60–70 prosenttia avohakkuisiin perustuvaan jaksolliseen kasvatukseen verrattuna.
Metsänomistaja kuitenkin tarvitsee luotettavaa tietoa päätöstensä tueksi, jotta voi valita omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaiset metsänkäsittelytavat. Uuden laskurin avulla metsänomistaja voi vertailla, miten eri metsän käsittelytavat – jaksollinen ja jatkuva kasvatus – vaikuttaisivat typen ja fosforin päästöihin, hiilivarastoon ja taloudelliseen kannattavuuteen 50 vuoden aikana juuri hänen metsässään. Laskuri perustuu avoimeen metsävaratietoon ja toimii koko maassa.
“Laskurin tulokset ovat karkeita, mutta tämä on metsänomistajalle helppo ja ilmainen keino hahmottaa eri menetelmien vaikutuksia omassa metsässä”, toteaa Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistyksen Silva ry:n toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää.
Laskurin taustalla olevat laskelmat on tehty Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden voimin ja se on toteutettu yhteistyössä Avoin ry:n ja Arvometsä Oy:n kanssa. Laskelmien yhteydessä on ensimmäistä kertaa tuotettu arvio turvemaiden ojituksen pitkäaikaiskuormituksesta vesistöihin sekä poistettavan puuston määrän vaikutuksesta vesistövalumiin. Laskuri on toteutettu BSAP-rahaston rahoittamassa hankkeessa ”Vesistövaikutusten vähentäminen jatkuvan kasvatuksen keinoin”.
Metsälaskuri julkistettiin 27.9 Ratkaisuja metsätalouden vesistövaikutuksiin -seminaarissa. Sen järjestivät yhdessä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry, Ympäristötiedon foorumi ja WWF Suomi. Tilaisuudessa kuultiin tutkijapuheenvuoroja ja nostettiin esiin käytännön ratkaisuja muun muassa WWF:n Metsälähde -hankkeesta, jossa metsätalouden vesistökuormitusta vähennetään yhdessä metsänomistajien kanssa. Tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä.
Laskurin esittely, laskennan kuvaus ja usein kysytyt kysymykset: jatkuvakasvatus.fi/metsalaskuri.
Suora linkki laskuriin: laskuri.jatkuvakasvatus.fi
Testata voi esimerkiksi kiinteistötunnuksella 694-403-4-186. Kohde on mustikkaturvekangas, jonka omistaa Riihimäen kaupunki.
YHTEYSHENKILÖT
Toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää (Silva ry)
annukka.valkeapaa@jatkuvakasvatus.fi
040-5515601
Viestintäasiantuntija Eeva Huttunen (Silva ry)
eeva.huttunen@jatkuvakasvatus.fi
040-8234102
Jos haluat olla mukana rakentamassa uutta vertaisoppimisen verkostoa, ota yhteyttä Silvan hallituksen jäsen Arja Alikoivistoon.
Metsänhoitaja ja JK-asiantuntija Jussi Saarinen kertoo videoilla, miten jatkuvaa kasvatusta toteutetaan kivennäis- ja turvemailla.
Jos todella halutaan ennallistaa yksitoikkoisia puupeltoja, on siirryttävä käyttämään aitoa jatkuvaa kasvatusta.
Uudistavaa tietoa ja toimintaa metsänomistajille -valmisteluhankkeen tavoitteena on metsätalouden harjoittaminen luonnon kantokyvyn rajoissa
Olemme osa kansainvälistä Pro Silva -verkostoa,
joka edistää luonnonläheistä metsänkäsittelyä