Luontopaneeli julkaisi 6.4.2022 laajan raportin, joka vahvistaa entisestään perusteita lisätä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta Suomen talousmetsissä. Ison tutkijajoukon laatimassa selvityksessä ruoditaan jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin. Lisäksi käydään läpi menetelmän soveltamisen taloudellisia edellytyksiä.
Tutkijoiden pääviesti on kirkas: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta pitää kasvattaa, koska se on luontovaikutusten kannalta parempi vaihtoehto ja usein myös taloudellisesti kannattavampaa. Lisäksi se vahvistaa metsätalouden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
Erillisessä talousvaikutusosiossa korostetaan, ettei eri menetelmiä vertailtaessa pidä tuijottaa vain puutuotantomääriä. Kannattavuuteen nimittäin vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten uudistamiskulut ja metsänkäytölle asetetut muut kuin puuntuotannolliset tavoitteet.
Raportin mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuut aiheuttavat pienemmän häiriön luonnolle kuin avohakkuut. Jatkuva kasvatus myös turvaa paremmin monia metsien ihmiselle tarjoamia ekosysteemipalveluita. Kaikissa käsittelymenetelmissä on erikseen huolehdittava metsäluonnolle tärkeiden luonnon monimuotoisuuspiirteiden säilymisestä esimerkiksi jättämällä riittävästi säästöpuita ja suojavyöhykkeitä. Jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen talousmetsissä ei myöskään poista lisäsuojelun tarvetta.
Ilmastovaikutuksia pitää katsoa kokonaisuutena eikä keskittyä vain yhteen osatekijään, esim. puustoon, maaperään, tuotteiden hiilivarastoon tai fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.
Jatkuvalla kasvatuksella voidaan vähentää metsätaloustoimien aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin. Turvemailla osittaisilla hakkuilla voidaan pitää vedenkorkeus toivotulla tasolla, vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja pienentää vesistöhaittoja.
Metsätuhoriskit ovat pääsääntöisesti pienemmät jatkuvassa kasvatuksessa. Menetelmään liittyy tietyillä kasvupaikoilla riskejä, jotka pitää huomioida toimia suunniteltaessa. Raportissa tunnistetaan myös monia tietotarpeita, esimerkiksi miten jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaikuttaa puunkäyttöön ja metsähakkeen saatavuuteen.
Tietoa on paljon, mutta mitä pitäisi tehdä? Luontopaneelin mukaan jatkuvan kasvatuksen osuutta tulisi lisätä. Se suosittelee, että jatkuva kasvatus tulisi ojitetuilla turvemailla ja kaikkien pienvesien välittömässä läheisyydessä ainoaksi sallituksi metsänkäsittelytavaksi. Sama koskee kaupunki- ja virkistysmetsiä. Neuvontatilanteissa metsänomistajille tulisi turvata aito valinnanmahdollisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti.
Koska tässä oli vasta pintaraapaisu, suosittelemme lämpimästi tutustumaan itse raporttiin.
Silva on jo käärinyt hihat
Silvan perustoiminta edistää jo näitä tavoitteita. Olemme käynnistäneet kolme hanketta, jotka vauhdittavat jatkuvan kasvatuksen yleistymistä.
1. Toteutamme ammattikorkeakouluille suunnatun opetusmateriaalin jatkuvasta kasvatuksesta. Mukana hyvässä yhteistyössä ovat kaikki metsäalaa opettavat ammattikorkeakoulut Suomessa.
2. Teemme näppärän laskurin, jolla metsänomistaja voi selvittää oman metsänsä käsittelytapojen vesistö- ja talousvaikutuksia. Turvemaametsien omistajat voivat saada myös taloudellista tukea jatkuvaan kasvatukseen perustuvan metsäsuunnitelmien tekoon. Hankekumppaneina ovat Arvometsä, LUKE ja Avoin ry, ja sitä rahoittaa BSAP-rahasto.
3. Metsänomistajat ja metsäammattilaiset kaipaavat yleistajuista, tutkimukseen perustuvaa tietoa. Keväällä 2023 julkaistaan uusi raikas opas metsän jatkuvaan kasvatukseen, jonka kirjoittavat Finlandia-palkitut tietokirjailijat Pekka Juntti ja Anna Ruohonen.
Luontopaneelin julkaisut:
Jos haluat olla mukana rakentamassa uutta vertaisoppimisen verkostoa, ota yhteyttä Silvan hallituksen jäsen Arja Alikoivistoon.
Metsänhoitaja ja JK-asiantuntija Jussi Saarinen kertoo videoilla, miten JK toteutetaan kivennäis- ja turvemailla.
Jos todella halutaan ennallistaa yksitoikkoisia puupeltoja, on siirryttävä käyttämään aitoa jatkuvaa kasvatusta.
Uudistavaa tietoa ja toimintaa metsänomistajille -valmisteluhankkeen tavoitteena on metsätalouden harjoittaminen luonnon kantokyvyn rajoissa
Olemme osa kansainvälistä Pro Silva -verkostoa,
joka edistää luonnonläheistä metsänkäsittelyä